Oot saletisti ihQ. Seurassasi viihdytään ja ihmekkös tuo, kun kerta oot paras. Osaat myös itse arvostaa itseäsi. Paras olet juuri siksi, että käytät omia
aivojasi.
Vai näin. Totta, että osaan arvostaa itse itseäni, mutta siihen se sitten taitaakin jäädä. Muut lienevät lähinnä kiusaantuneita ja kyllästyneitä aivojeni käyttöön ja ulosantiini. Ehkä olen sitä vähän itsekin. Uhkasin ottaa "kehityspalavereihin" ilmastointiteippiä mukaan ja teipata sillä koko pääni umpeen. En sitä kuitenkaan tehnyt, vaikka olisi kyllä pitänyt. Miksi helvetissä mä en pysty pitämään päätäni kiinni?! Aina täytyy kommentoida ja ihan joka asiaan, vaikka asia ei ehkä välttämättä niin hirveästi itseäni koskisikaan tai mulle mitenkään kuuluisi.
Olipas jotenkin raskas viikko. Nämä koko firman yhteiset "kehityskeskustelut" eivät ole mielestäni paras keino ratkoa yhteisiä ongelmia. Demokratia on ihan hieno juttu, mutta johonkin raja tulisi vetää ja kyetä itsenäisiin, vastuullisiin päätöksiin.
Itseluottamusta, hyvä johtoryhmä!!! Kyllä te osaatte varmasti tehdä kaikkien kannalta viime kädessä oikeat ratkaisut. Ei tällaisten jorinapäivien avulla mihinkään lopputulokseen päästä. Olihan siinä paljon puhetta, mutta ei ratkaisuja. Ja siinä yksi syy, miksi tällaisten päivien anti jää vain puheeksi. Mä kaipaan vähemmän puhetta, enemmän toimintaan! Ja veikkaan sitä kaipaavan monen muunkin.
Kovin tuli taas eilen ulkopuolinen olo, vaikka varmasti yksi keskustelun aktiivisimpia osanottajia olinkin. Vahva ulkopuolisuuden tunne tulee omasta erilaisuudesta, "en sovi joukkoon" -fiiliksestä, jonka ainakin kuvittelen johtuvan pääasiassa omalaatuisesta ajattelutavasta. Tai muuhun joukkoon nähden poikkeavasta tavasta ajatella. Tämä puolestaan juontanee juurensa paitsi ehkä oudosta ja itsevarmasta persoonastani, niin myös tehtäväkentästä. Projektialueeni poikkeaa huomattavasti firman päätoimialasta eivätkä prosessit noudata muiden projektien kanssa yhteneväistä kaavaa, jolloin muiden on vaikea ymmärtää ja hyväksyä poikkeavia toimintatapoja, jotka projekteihini olennaisina kuuluvat. Ehkä myös "vapauteni" toimia ärsyttää ja muutamat tahot tekevät kaikkensa puristaakseen minut muottiinsa. Sori vaan Leidit, mutta se ei tule onnistumaan. Toimin itse määrittelemälläni ja ylimmän vallan käyttäjän hyväksymällä tavalla tai en toimi ollenkaan. Näistä asioista en vaan suostu neuvottelemaan. Mut haluttiin tähän tehtävään ja pitkän harkinnan ja ehtojeni hyväksymisen jälkeen sen otin vastaan. Olette ehkä unohtaneet tämän? Vai olisiko todennäköisempää, ettette koskaan näistä asioista ole edes perillä olleet?
Päivän mittaan määriteltiin myös ihminen eri yhteyksissä moneen eri otteeseen. Näitä määritelmiä kuunnellessani ei itselleni jäänyt oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin todeta, että en kuulu siihen lajiin ollenkaan, jota ihmiseksi kutsutaan. En vaan ajattele, enkä toimi kuten ihminen. Mun sisäänrakennetut mallit eivät toimi ihmismääritelmän mukaisesti vaan usein jopa täysin päinvastaisesti. Kunpa joku vielä pystyisi kertomaan missä vaiheessa evoluutiota olen ;)
Moni asia sai eilen niskakarvani nousemaan pystyyn, hännän kohoamaan pörröisenä komeasti kaarelle ja raateluhampaat peittävän ylähuulen nykimään. Onnistuin kuitenkin pitämään terävimmät kulmahampaat piilossa, vaikka vahvasti tunsin kuinka näkymättömiä hyökkäys- ja puolustusmekanismeja koeteltiin useampaan otteeseen. Erityisen kovasti jouduin taistelemaan itsehillintäni puolesta erään neidin esittäessä itsensä jatkuvasti suotuisassa valossa, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta. Miksi ihmeessä sinä alhainen olet vaatimassa muilta sellaista, jota itse kaikkein vähiten hallitset? Noh, me muuthan kyllä tiedämme miksi, emmekä voineet välttyä huomaamasta hymyileviä hyväksyviä katseita ja nyökkäyksiä suunnalta, jolle olit tämän piiloviestintäsi erityisesti osoittanut. Me tiedämme ja uskon, että hekin tietävät, mutta ottavat auliisti vastaan kiemurtelusi ja käyttävät tanssimistasi häikäilemättä hyväksi. Ehkäpä sinäkin heräät unelmistasi todellisuuteen jonakin päivänä ja viimeistään silloin tulet huomaamaan kuinka kaikki ovat ympäriltäsi kaikonneet. Ole siinä sitten ylpeä ja katso peiliin, kuten kehotit minua tekemään.
Ja vaivan palkaksi käteen viileää
punkkupulloa. Kiitos, hieno ajatus, mutta mitä hemmettiä mä sillä teen?!
[IhQ-testi via
Minya]
