I have a dream

Kylläpä tänään on taas pukannut sunnuntai -ahdistusta oikein olan takaa. Ahdistus alkoi heti aamusta kun tajusin, että onpa hieno ilma ja lämmin, aurinkoinen päivä tulossa. Voi kun edes joskus voisi heräillä aamulla kaikessa rauhassa, katsoa ulos ikkunasta ja pohtia mitä mä oikein haluaisin tänään tehdä. Ja sitten vaan tekemään sitä mitä päähän putkahtaa ja mieleen juolahtaa :). Ja ellei se tekeminen sitten maistukaan tai päähän pukkaa uutta juttua, niin ei kun menoksi!

Mutta ei, ei mulla ikinä ole, eikä varmaan ikinä tule olemaankaan tuollaista tilannetta. Sen sijaan tiedän jo edellispäivänä (tai viikkoa, ehkä kuukauttakin ennen) mitä seuraavana aamuna PITÄÄ tehdä. Ja kun sen ensimmäisen "Pitää tehdä" -asian saa tehdyksi, niin on jo kiire siirtyä seuraavaan, jotta ehtii vielä ne kaikki muutkin päivän "Pitää tehdä" -asiat, jotta taasen koko viikon "Pitää tehdä" -jutut saa tehtyä silloin, kun ne PITÄÄ tehdä! Huoh... Mä olen totaalisen kyllästynyt ja väsynyt tähän To do -elämään :///

Periaatteessa olen sitä mieltä, että ihminen tekee itse oman elämänsä. Siksipä yritin päivän mittaan miettiä ratkaisuja oman elämäni helpottamiseksi ja "Mitä haluaisin tehdä" -juttujen mahduttamiseksi siihen. Kaikkea, eikä edes puolia voi jättää tekemättä, joten järkevin ratkaisu olisi kaiketi saada joku muu tekemään mun To do -juttuja. Hyvä idea ja onnistuu... jos on millä maksaa. Mutta kun ei ole, eikä näytä olevan tulossakaan. Ja treeneistä en luovu. Jatkan siis tyytymättömänä To do -elämää eteenpäin ja toivon edes elokuussa saavani muutaman "Teen ihan mitä huvittaa ja milloin huvittaa" -päivän mahdutettua To do -päivien lomaan. Ellei lomaani sitten peruta kokonaan... Nythän sitä vaan työmatkan takia siirretään. Viikolla tai kahdella. En tiedä vielä. Mutta loma se on lomaa kai syyskuussakin!