Elämäni Hermeliininä

lauantaina, helmikuuta 11

Elämä on

Elämä on! Niinhän se on, mutta joskus se on vaan aivan liian paljon. Neljä kertaa on viikatemies vieraillut lähipiirissä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on ihan liikaa... varsinkin kun kolmelta ajasta ikuisuuteen siirtyneeltä jäi kokonaan viimeinen elämänvaihe, seesteinen vanhuus, elämättä. Eivät vaan ehtineet...

Mä olen tunnetusti järki-ihminen henkeen ja vereen, mutta tällaisissa tapauksissa järki kaikkoaa päästä tyystin. Vollotan silmät päästäni enkä kykene tukemaan ihmisiä, jotka olisivat kaiken järjen mukaan tuen tarpeessa huomattavasti enemmän kuin minä. Mutta minkäs teet. Yhtään järkevää sanaa en saa suustani, mitään järkevää en saa tehdyksi. En, vaikka mieli tekisi ja järkikin niin käskisi tekemään.

Elämä on! Se on sitä huomennakin.

1 Comments:

  • Ehkäpä tuo on se pieni nyanssi joka erottaa ihmisen koneesta. Onneksi olkoon, olet ihminen.

    By Anonymous Anonyymi, at 09:22  

Lähetä kommentti

<< Home