Taasko mä oon kipee?!

Kipeenä on kiva olla! NOT! Mutta olen nyt kuitenkin. Taas. Vaihteeksi. Jälleen kerran. Tänään raahauduin lekuriin ja pari päivää viettelen nyt saikulla.

Lauantai-iltana alkoivat silmät kutiamaan aivan julmetusti. Enpä mä sitä kauheesti miettiny, hieroin vaan vuorotellen molempia. Yöllä heräilin jatkuvasti kun silmistä valui vettä solkenaan. Silloinkin vielä pohdin, jotta olinko ehkä nähnyt ikäviä unia ja niitä itkeskelin. Muutaman kerran kuitenkin olen omaan itkuuni herännyt. Tosin silloin olen kyllä aina tasan tarkkaan muistanut mikä on niin järkyttänyt. Aamusta vihdoin tajusin mistä on kyse, kun silmät olivat paitsi turvonneet umpeen, niin myös liimautuneet rähmällä kiinni. How nice... Ja voi kuinka kaunis mä olinkaan! :D Eikä auttanut muu kun lähteä siinä kunnossa apteekista hakemaan helpotusta. Siellä mä sitten olin kaikkien muiden juhannuskapulasta kärsivien kanssa, hehee...

Tipat kyllä auttoivat turvotukseen ja "hiekkaa silmissä" -tunteeseen aika mukavasti. Tänä aamuna näytin edelleen rähmivältä särkikalan serkulta, joten pare oli lähteä ystävääni lääkäritätiä moikkaamaan. Silmien liikuttelu tekee kipiää, samoin valo. Autolla ajamisesta tuli mukavan haasteellista... Harvemmin sitä ajattelee kuinka paljon nopeita silmänliikkeitä autolla ajaminen vaatii. Kivusta päätellen paljon! Sain dropit silmätulehdukseen ja kävin samalla otattamassa aidsin varalta verikokeet (täti suostui heti kun vihjaisin, että aidsista tässä mun jatkuvassa sairastelussa on kyse ;D) ja kuvauttamassa kaularangan. Kannattava keikka siis! Huomenna saan tulokset veriarvoista ja röntgenkuvista. Ja keskiviikkona painun sitten Ytimen Mehiläiseen pään TT-kuvaan. Josko vihdoin selviäisi tämän ikuisen nuhattoman nuhan syy. Tai sitten ei selviä. Sitten keksitään kai jotain muuta. Tai sitten ei keksitä. Ja niin, tulipa vielä kaupanpäälle lähete Jorviin fysiatrian polille. On tuo hermovamma taas alkanut sen verran risoa, että jaksan jälleen yrittää edes jotain. Yrityksen tuloksellisuuteen en välttämättä jaksa uskoa... Onneksi oma hermoterapeutti saapuu maailmalta muutaman viikon kuluttua. Silloin on ainakin vähän helpotusta kipuihin luvassa.

Joo, silleen... ruudun tuijottaminen kielletty, mutta tässä mä vaan istun. Itsepä kärsin!