Miten sä voit olla taas kipeenä?!

"Sä oot koko ajan kipee!" "Eks sä just ollu saikulla?!" "Onks sul taas flunssa?!" "Et kai sä oo taas kipee?!"

Siis perkele! Mä olen täysin kyllästynyt kuuntelemaan noita samoja kommentteja jokaiselta vastaantulijalta. Kyllä, mä olen TAAS kipee! Mutta... Olenko mä innostunut tai mielissäni siitä? Oonko mä toivonut, jopa rukoillut sitä?! Oonko mä tehnyt kaikkeni saadakseni flunssan? No vittu en ole, ja jos joku johonkin noista kyymyksistä vastaa kyllä, niin täytyy viirata jossain pahemman kerran. Olisinko mä muka mieluummin terve kuin kipeä? No, mitäs luulet?!

Jos itse olen mielestäni pystynyt suhtautumaan jopa ihailtavan coolisti tähän flunssaan, niin nämä muiden ihmisten kommentit saavat kyllä kaiken cooliuden häviämään alta aikayksikön. Kuinka moni tulee sanomaan että "Oletpa sä ollut terveenä pitkään!". Fucking nobody! Mutta auta armias, jos olet muutamaan otteeseen parin kuukauden sisällä kipeä, niin johan siitä jaksetaan muistuttaa. Vaikka oikeasti mä en koe olleeni millään tavalla kykenevä koko asiaan edes vaikuttamaan. Mä vaan tulin kipeäksi ja that`s it! Toisinaan ympärillä pyörii miljoona räkänenää enkä kuitenkaan itse sairastu, nyt ei ympärillä ole pyörinyt ketään ja mä olen kipeä. Ei nämä ole niitä asioita elämässä, joita pääsee itse valitsemaan tai kertomaan, että hei, just nyt mulle ei muuten sovi, mut ehkä kuukauden päästä ehtisin pari päivää maata kaikki paikat särkien sängyn pohjalla. Miettikää nyt vähän mitä sanotte! Kyllä siinä taudissa ilman ympäristön leimaakin on ihan tarpeeksi taakkaa kannettavaksi ja kärsimysten suota rämmittäväksi. Eivätkä nuo kommentit yhtään mieltä nosta ja positiivisuutta paranemiseen tuo! Kyllä mä nyt olen huono ihminen, kun kehtasin taas sairastua!

Sitten on vielä nämä tapaukset, jotka syyttävät kaikesta liikuntaa, kuntoilua, urheilua.. "Sä urheilet liikaa, sun pitää lopettaa toi liikkuminen, sä oot tietty taas käyny pakkasella lenkillä" jne. Voi olla, että jossain tapauksessa itsensä fyysinen kuormittaminen edesauttaa sairastumista, mutta hei c`mon, miten musta kuitenkin tuntuu, että taustalla jyllää kateus mun "terveellisempää elämäntapaa", aktiivisuutta, viitseliäisyyttä, kurinalaisuutta ym. kohtaan tai sitten huono omatunto omasta "sohvaperuna" -elämäntyylistä hakkaa todella kovaa muiden takaraivoissa. Kyllä liikunnan välittömistä ja pitkäaikaisista positiivisista vaikutuksista jaksetaan mediassa jauhaa, mutta miksi ihmeessä tämä sanoma "kansan parissa" ignoroidaan niinkin tehokkaasti. Ihan kuin kaikille olisi vaan mennyt perille viesti liikunnan riskeistä ja vaaroista; "Ei urheilija tervettä päivää näe".